Monday, July 8, 2013

Neekeri-sanana ei ole vaarallinen, vaan sillä sanalla ratsastavat sanojenkieltäjät, jotka käyttävät erään populaation osuvaa ja tarkkaa kuvausta välineenä toisten ilmaisuvapauden rajoittamiseen tullakseen "hyviksi" ihmisiksi

Neekeri-sanana ei ole vaarallinen, vaan sillä sanalla ratsastavat sanojenkieltäjät, jotka käyttävät erään populaation osuvaa ja tarkkaa kuvausta välineenä toisten ilmaisuvapauden rajoittamiseen tullakseen "hyviksi" ihmisiksi

Seppo Lehto, Pirkka Pekka Petelius, Sauli Niinistö, Paavo Lipponen eivät ole sen enempää neekereitä, kuin suurin osa eurooppalaisista vai onko tämänkin faktan toteaminen "rasismia" ja rikos?


Onko Negerby Vaasassa rasismia? Vai onko ruotsiksi kirjattu "Neekerikylä" sallittu vain ruotsinkielellä?


Samoin yhdistysrekisteri on väärällään erilaisia neekeri-sana johdannaisia yhdistyksiä.


Pieni muistutus Ruotsista:

Ruotsin Akatemia taasen ottanut kantaa omalla tavallaan neekeri-sanaan vuonna 2000:

Julkaistu Turun Sanomissa
6.10.2000 0:41:21

Ruotsin Akatemia vapauttaa käyttöön sanan "neekeri"


Sanaan "neekeri" ei sisälly alentavaa merkitystä. Näin tulkitsee asiaa Ruotsin Akatemia, joka näinä päivinä, nähtävästi ensi torstaina julkistaa muun muassa kuluvan vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan.

Ruotsin Akatemia on punninnut neekeri-sanaa Örebron poliisin esittämän tiedustelun takia. Malmön poliisi näet julkisti kesällä lehdistötiedotteen, jossa "neekerit ja arabit" osoitettiin erään ryöstösarjan epäillyksi.

Sananvalintaa arvosteli sittemmin Ruotsin syrjintäasiamies. Örebron poliisin piirissä asiasta heräsi keskustelua, minkä vuoksi paikalliset poliisit päättivät tiedustella, onko sana neekeri todella loukkaava maan korkeimmalta ruotsin kielen auktoriteetilta, Ruotsin Akatemialta.

Vastauksessaan Ruotsin Akatemia toteaa, että vain ilmaus "nigger" on loukkaava, kun taas ruotsin kielinen ilmaus "neekeri" (neger) tarkoittaa vain tummaihoista ihmistä. Myöskään oikeuskansleri ei Ruotsissa pitänyt poliisin lehdistötiedotetta kansanryhmään kohdistuvana kiihotuksena.

Julkaistu 6.10.2000 0:41:21




--------------------------
http://neekeri-sanasta.blogspot.fi/
--------------------------------------------------------------

Monday, May 17, 2010

“Minusta neekeri-sanan ‘hokemisen’ kieltäminen kertoo siitä, että kieltäjä katsoo neekerin olevan jotenkin alempiarvoinen ja suojelun tarpeessa


Hommafoorumilla on ymmärretty mistä on kyse - Kiitos oheisesta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,20697.msg287870.html#msg287870

“Minusta neekeri-sanan ‘hokemisen’ kieltäminen kertoo siitä, että kieltäjä katsoo neekerin olevan jotenkin alempiarvoinen ja jonkinlaisen suojelun tarpeessa. Eli pelkää neekerin loukkaantuvan sanan käytöstä, vaikka kyseinen (suomalainen) ilmaisu ei minusta ole vastaava kuin esim. nigger. Neekeri käsittääkseni juontuu sanasta negro (musta), ja mustahan (eri vivahteineen) se heidän ihonvärinsä on. Itse olen ajatellut -suvaitsevaisia kauhistuttaakseni- ottaa neekeri-sanan jokapäiväiseen kielenkäyttööni. Minusta se liittyy positiiviseen konnotaatioon neekereistä: ovat hyviä pikajuoksijoita, sekä miehinen elimensä on kuulemma mittava.

En kalpeanaamana loukkaannu, eikä minun tarvitse pelätä maitonaamakaverieni loukkaantuvan, jos joku erivärinen kutsuu vaikka maitonaamaksi.”

-------------------------------------------------------------------------------

http://neekeri-sanasta.blogspot.com/

----------------

Friday, May 14, 2010

Neekeri-sanasta pelleilylle loppu kerrasta. Ne jotka eivät suomenkieltä ymmärrä menkööt takaisin Timbuktuun

Kaikki joilla on Musti-niminen koira niin olisi syytä loukkaantua kun yritetään mustit muuttaa neekereiksi?

Näin on .. ja pistetääs taas banaania poskeen ;) Kissauveela soidessa taustalla

Asiat asioina ja neekerit neekereinä keskustelu jatkukoon demlamafian ryssä-sanaa äidinkielenäänkin käyttävistä kommaritaustan äidinmaidossaan imeneistä hurripiruista huolimatta

Suomi suomalaisille ja suomenkieli olkoon keskinäinen viiteryhmämme. Älköön sitä joku tai jotkin kommariverta maiskuttelevat pirut tulko raiskaamaan erilaisina "valtionsyyttäjinä" tai muina farisealaisina. Perkele: Ruotsinkieli tuolla perusteella rasistinen kieli ja kiellettävä kokonaan ( ryssa, ryssar, ryssarna etc)



Lukekaa lisää neekerikirjallisuutta niin opitte mitä tarkoittaa neekeri ja se kuka tässä ketäkin solvaa, kiihottaa vai onko kyseessä normaali lukuelämys?

Maahanmuutto- ja islamkriitikko Seppo Lehdon kommentti taltioitu tähän kopioksi facebook keskusteluista

-----------------------------------------------------------------

Ohessa neekeri-sanasta keskustelua Ruotsista ja siitä että on turha väittää neekeri-sanan olevan erikseen jtkn kansankiihotusta. Valtionsyyttäjä mika illman ja demlarunkkarikaverinsa saavat kastella pöksynsä ihan itsekseen:


Ohessa Julkisen Sanan Neuvoston mukainen nettilainaus missä linkki juttuun mukana:

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/81951-ruotsin-radiossa-sai-sanoa-neekeriksi-tassa-perustelut

Ruotsin radiossa sai sanoa neekeriksi - tässä perustelut

Ruotsin radiossa sai sanoa neekeriksi - tässä perustelut
Julkaistu: 11.1.2010 15:28

Tunnettu ruotsalainen urheilukommentaattori Glenn Hysén ei joudu syytteeseen käytettyään radio-ohjelmassa useasti sanaa neekeri puhuessaan englantilaisesta jalkapalloilijasta. Maan oikeuskanslerin mukaan kysymys ei ollut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Oikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että neekeri-sanan sisältöä voidaan tavanomaisesti tätä nykyä pitää halventavana tai epäkunnioittavana. Sanan käyttöä ei voida kuitenkaan aina pitää rangaistavana, vaan huomiota tulee kiinnittää muun muassa siihen, missä tarkoituksessa ja missä yhteydessä ilmaisua käytetään.

Radio-ohjelman tarkoituksen ja kepeän sisällön takia oikeuskansleri katsoi, että sanaa ei ollut käytetty tarkoituksessa kohdistaa vihaa tiettyä kansanryhmää kohtaan.

Asiasta oli ilmoittanut oikeuskanslerille radio-ohjelmaa kuunnellut yksityishenkilö.

Tapauksesta kertoi Suomessa ensin lakialan palvelu Edilex, joka viittasi uutisessaan ruotsalaiseen Dagens Juridik -palveluun.



----------------------------------------------------------

http://neekeri-sanasta.blogspot.com/

Thursday, April 30, 2009

Tarkastelkaamme "neekeri-sanaa" ja sen alkuperäisiä juuria arkikäytössä itse Mustassa Afrikassa: Niger, Nigeria etc


Tarkastelkaamme "neekeri-sanaa" ja sen alkuperäisiä juuria arkikäytössä itse Mustassa Afrikassa: Niger, Nigeria etc

Mitä muuta ovat Niger ja Nigeria nimisissä paikoissa asuvat muita kuin neekereitä?

Ko. alueiden halkikin kulkee Niger-joki eli suomennettuna "Neekerijoki".

Muistakaamme myös historialliset Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvasta saamamme röhönaurut, sellaiset voimme päästää näille illmanismin kukkasille eli neekeri-sanalla suomalaisten syyllistämisillekin

Free Seppo Lehto from illmanism ( sickness lives among us )

Thursday, February 12, 2009

Tummaihoisia on monenlaisia intialaisista ruskettuneisiin on pilvin pimein jopa vaaleaihoisia neekereitä michael jackson tapaan, neekeri-sana selkeä

Yleisradio, Tampereen poliisi, Ruotsin poliisin ylijohto hakoteillä neekeri-sanan ilmaisevuuden kiellossaan

Oikaisu oheiseen väärään neekeröintiin: "Sanaa "neekeri" ei pidä käyttää. Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa. Jos ihonvärillä on merkitystä, on käytettävä esimerkiksi sanaa tummaihoinen tai minkä värinen ihmisen iho nyt sattuu olemaan, Almqvist ohjeistaa" => Oikein toimittu: Neekeri-sana ilmaisee täsmällisesti onko kyseessä arabi, berberi, intialainen vai neekeri.

Tummaihoisia on monenlaisia intialaisista ruskettuneisiin on pilvin pimein jopa vaaleaihoisia neekereitä michael jackson ja albiinoneekerien tapaan, neekeri-sanalla ilmaisu pysyy tarkkana, keistä ja kenestä kyse.

-----------
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/ruotsin_poliisin_rasismikohu_paisuu_542053.html

Ruotsin poliisin rasismikohu paisuu

julkaistu tänään klo 09:33, päivitetty tänään klo 12:21

Ruotsin poliisissa on paljastunut jälleen uusi rasismitapaus. Eräs poliisipäällikkö lähetti kollegalleen sähköpostia, jossa hän kuvaili etsimäänsä miestä "neekeriksi armeijanvihreässä takissa".

Poliisipäällikkö oli yrittänyt sähköpostissaan hankkia tietoa miehestä, josta hänellä oli vain valokuva. Valokuva oli päätynyt poliisin ilmoitustaululle erään ryöstön jälkeen, jossa nainen oli ryövätty aseella uhaten.

Sähköposti tutkitaan nyt poliisin sisäisessä tutkimusryhmässä, kertoo Helsingborgs Dagblad.

- Kummallista, että poliisi kuvailee ihmistä noin, kun kaikki tietävät, että emme käytä sanaa "neekeri", ihmettelee valtakunnanpoliisin arvotyöryhmän johtaja Martin Permén lehdessä.

Poliisin johto ei halunnut kommentoida sähköpostia, mutta poliisin aluepäällikkö Marianne Almqvist kritisoi poliisipäällikön kielenkäyttöä.

- Sanaa "neekeri" ei pidä käyttää. Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa. Jos ihonvärillä on merkitystä, on käytettävä esimerkiksi sanaa tummaihoinen tai minkä värinen ihmisen iho nyt sattuu olemaan, Almqvist ohjeistaa.

Ruotsin poliisia syytettiin rasistisesta käytöksestä viimeksi lauantaina. Poliisissa oli käytetty koulutusmateriaalia, jossa maahanmuuttajanuoriin oli viitattu rasistisin nimin.

YLE Uutiset


Alkperäinen neekeriuutinen:
http://hd.se/skane/2009/02/11/polischef-efterlyste-neger/

Publicerad 11 februari 2009 kl 22:05

Polisbefäl efterlyste ”neger” i internmejl

En polischef i Landskrona beskrev en man på ett fotografi som ”en neger iklädd militärgrön jacka”. Polisbefälet är den senaste i raden av poliser som avslöjats med att använda ett främlingsfientligt språkbruk.


Bildmaterial

Här är mejlet som polischefen skickade. Klicka på bilden för att se texten större.

Skandalerna inom polisen

På bara en vecka har fyra skandaler skakat Sveriges poliskår:
Först uppdagades att poliser i en piketbuss i samband med Rosengårdskravallerna i Skåne i december använt ord som ”blattajävlar” och apajävlar”.
Sedan visade det sig att fiktiva namn som ”Neger Niggersson” och ”Oskar Neger” använts vid interna utbildningar som hölls för ett 50-tal vid länskriminalen i Malmö i februari i fjol.
I söndags avslöjades att ett antal poliser vid en avslutningsfest i Göteborg för piketpoliser uttalat sexistiska skämt och poserat nakna på fotografier med vapen i hand.
På måndagen blottlades ytterligare en händelse då två poliser i Malmö ska ha filmat en amfetaminpåverkad man på psykakuten för att få honom att medverka i en hälsning till en poliskollega som fyllde år. TT


LANDSKRONA. Det var förra söndagen som en ung kvinna utsattes för ett pistolrån på Kapellgatan. Efter rånet dök ett fotografi upp på polisens anslagstavla i Landskrona. En polis i arbetsledande ställning ville veta mer om bilden och skrev ett mejl med följande innehåll till alla Landskronapoliser i yttre tjänst:

”På whiteboarden vid avrapporteringsplatserna sitter ett

foto på en neger iklädd militärgrön jacka. Detta foto fanns i en av radiobilarnas kameror. Vem har tagit bilden, vem föreställer det mm? I ett personrån i söndags var en av gärningsmännen neger iklädd militärgrön (enfärgad) jacka...”.

Kent Johansson, som utreder rånet, var en av poliserna som fick mailet. Han bekräftar att han ”nog sett mailet” och säger:

– Jag vet nog vart du vill komma.

Vart vill jag komma?

– Ja, det är väl det här med neger... men jag har ingen kommentar.

Skulle du själv uttrycka dig...

– Jag kommenterar inte, du får ta det med närpolischefen Boel Håkansson.

Boel Håkansson var på tisdagen inte anträffbar för en kommentar. Marianne Almqvist, chef för polisområde nordväst, säger emellertid:

– Ordet neger ska inte användas. Det har ingenting med ett signalement att göra. Om hudfärgen är viktig så får man väl skriva mörkhyad eller vilken hy man nu har.

Frågan huruvida ordet neger är nedsättande eller inte måste dock upprepas tre gånger för att Marianne Almqvist ska svara:

– Om det uppfattas som nedsättande så ska det inte användas. Internt har vi en diskussion om att använda en vokabulär med respekt för individen.

Mailet från polischefen kommer nu att bli föremål för polisens internutredningsgrupp.

Martin Permén vid rikspolisstyrelsen leder polisens värdegrundsarbete.

– Det här är ett exempel på en olycklig beskrivning av en mörkhyad man. Det är konstigt att en polis gör en sådan beskrivning när alla vet att vi inte ska använda ordet neger. Det är ett skällsord som dessutom är oprecist som signalement, säger han.

Får inte polisen lära sig ordet neger och dess innebörd i värdegrundsarbetet?

– Vi har gått igenom ord som blåneger och svartskalle och vilka signaler dessa ord sänder. Ordet neger kan jag på rak arm inte säga att vi har nämnt men alla poliser bör vid det här laget känt till dess innebörd.

Robert Dujmovic robert.dujmovic@hd.se 042-489 93 61



----------

Friday, October 31, 2008

Kärä negrar - Rakkaat neekerit ja jopa te vähämmän rakkaat neekerit - Uskaltakaamme olla neekereitä tai härmän juntteja ihan vapaasti ilman rassismia

Rakkaat neekerit ja jopa te vähämmän rakkaat neekerit

Kärä negrar (pakkoruotsi ei ole vahvin alueeni - mutta tämä oli oikealla hurrirakkaudella omistettu ammattikiihottujille RKP:n siipien alla)


Uskaltakaamme olla neekereitä tai härmän juntteja ihan vapaasti ilman rassismia, rasismilla ratsastamista, neekeröintejä ja nahkallaan ratsastamisia

Michael Jackson ei ole yhtään sen vähempää eikä enempää neekeri vaikka kuinka on yrittänyt itseään valkaista keinotekoisesti. Musiikki on sitä vanhaa tuttua neekeripoppia, jota "hiffaa" niin kovin monen erilaiset ihmiset

En silti voi itse muuttua neekeriksi aivan kuin neekerikään ei voi muuttua valkoiseksi vaikka kuinka pesisi naamaansa

Seppo Lehto

Eurovaaliehdokas Tampereelta
http://eurovaaliehdokas.blogspot.com - terveisin

Thursday, November 29, 2007

Seppo Lehto: Voitaisiinko keskustella asiallisesti ja tosiperäisesti neekeri-sanasta ilman "kiihottumisia" ja neekeröintejä ilmaan pomppimisineen?

Tamperelainen tunnettu ihmisoikeusaktivisti, ajattelija, kriitikko ja liian usein sensuroitu Seppo Lehto kysyy:

Osaavatko eduskunnan oikeusasiamies, kielitoimisto, apulaisvaltakunnansyyttäjät, viralliset puolueet, lehtineekerit, Jussi Halla-aho tai muu tunnettu kriitikko ottaa kantaa tähän rontti 10 vuotta jatkuneeseen neekeri-sanalla pelleilyyn?

Turun Sanomien mielipidepalstalta oheinen neekeri-juttu ja palautteet ylinnä, sekä Ruotsin akatemian kanta neekeri-sanaan.

--------------

Ohessa vastine alimpana olevaan kirjoitukseen:

Julkaistu 15.11.1997 22:09:33

Neekeri ei ole haukkumasana

Siirus Furuzan kirjoitti Turun Sanomissa 4.11. sanasta neekeri pitäen sitä loukkaavana. Hän ei kertonut aivan selvää kantaa siihen, mikä sana on sopiva, mutta jos hänen käyttämänsä musta on sopiva ilmaisu, hän on ainakin kaksi askelta jäljessä amerikkalaisia. Siellähän englannin kielen sana black on ainakin tiettyjen piirien mielestä ehdottomasti kielletty. Välillä oli Afro-American, ja nykyään korrekti termi on African American.

Voidaan tietenkin viisastella, että ei pitäisi lainkaan karsinoida ihmisiä ulkonäön tai syntyperän mukaan. Tämä viisastelu ei vain auta niissä käytännön tilanteissa, joissa on kuvailtava toisen ihmisen ulkonäköä. Jos tähän voidaan käyttää sellaisia sanoja kuin vaaleahiuksinen, kapeakasvoinen, sinisilmäinen tai pyylevä, niin yhtä hyvin sanaa neekeri, jos neekeristä on kysymys. Korkeintaan voimme pyrkiä olemaan viittaamatta ihmisen ihonväriin silloin kun hänen ulkonäköään ei ole tarvetta kuvailla.

Kuinka suomalainen voi määrätä, miltä toisesta saa tuntua nimitys neekeri, kysyy Furuzan. En voikaan sitä määrätä enkä edes tietää. Juuri siksi käytän sellaista sanaa, jonka itse katson sopivaksi. Jos toinen välttämättä haluaa pitä sitä loukkauksena, olkoon se hänen murheensa. Kukaan ei käytä tavallista neekeri-sanaa haukkumistarkoitukseen, siihen on varmasti olemassa muita ilmaisuja.

Ryssä on jäänyt pois käytöstä, mustalaisesta tehdään romania ja eskimosta inuitia. Ei näissä uusissa nimityksissä välttämättä aina vikaa ole, mutta mielenkiintoista on, että kukaan ei keksi uutta nimeä sille ryhmälle, jolle se kaiken järjen mukaan olisi tehtävä - intiaaneille. Nimityshän on lähtöisin siitä erehdyksestä, että Kristoffer Kolumbus Amerikan löytäessään luuli tulleensa Intiaan. Monilla kielillä intialaista ja intiaania tarkoittava sana on sama. Intiaaneja ei kuitenkaan ainakaan meillä mielletä mitenkään syrjityiksi, vaan heihin päinvastoin liitetään tarunhohtoista ihailua, joten kenellekään ei tule mieleenkään muuttaa nimitystä.

Mikko Mäkitalo

Julkaistu 15.11.1997 22:09:33


------------------
.. ja toinen vastine joka myös syytä huomioida:

Julkaistu 10.11.1997 21:34:41

Neekeri ei ole musta

Äidinkieleni on suomi. Ymmärrän, että elävä kieli muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Suomenkieleen omaksutaan uudis- tai paremminkin lainasanoja varsinkin englannista jatkuvasti. En ymmärrä, miksi kielen pitäisi muuttua myös siten, että jotain muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvat sanelevat meille, mitä joku suomenkielinen sana tarkoittaa.

Yli neljäkymmentä vuotta äidinkieltäni käyttäneenä haluan sanoa, että suomenkielen neekeri-sana ei sisällä mitään kielteistä, mistä kenenkään neekerin olisi syytä loukkaantua. Musta-sana sen sijaan saattaa aiheuttaa epämiellyttäviä mielleyhtymiä.

Englantia puhuessamme me suomalaiset tietysti käännämme sanan neekeri sanaksi black (musta), koska se on siinä kielessä oikea sana.

Helena Hutri
Raisio

Julkaistu 10.11.1997 21:34:41

----------------

Ruotsin Akatemia taasen ottanut kantaa omalla tavallaan neekeri-sanaan vuonna 2000:

Julkaistu Turun Sanomissa
6.10.2000 0:41:21

Ruotsin Akatemia vapauttaa käyttöön sanan "neekeri"


Sanaan "neekeri" ei sisälly alentavaa merkitystä. Näin tulkitsee asiaa Ruotsin Akatemia, joka näinä päivinä, nähtävästi ensi torstaina julkistaa muun muassa kuluvan vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan.

Ruotsin Akatemia on punninnut neekeri-sanaa Örebron poliisin esittämän tiedustelun takia. Malmön poliisi näet julkisti kesällä lehdistötiedotteen, jossa "neekerit ja arabit" osoitettiin erään ryöstösarjan epäillyksi.

Sananvalintaa arvosteli sittemmin Ruotsin syrjintäasiamies. Örebron poliisin piirissä asiasta heräsi keskustelua, minkä vuoksi paikalliset poliisit päättivät tiedustella, onko sana neekeri todella loukkaava maan korkeimmalta ruotsin kielen auktoriteetilta, Ruotsin Akatemialta.

Vastauksessaan Ruotsin Akatemia toteaa, että vain ilmaus "nigger" on loukkaava, kun taas ruotsin kielinen ilmaus "neekeri" (neger) tarkoittaa vain tummaihoista ihmistä. Myöskään oikeuskansleri ei Ruotsissa pitänyt poliisin lehdistötiedotetta kansanryhmään kohdistuvana kiihotuksena.

Julkaistu 6.10.2000 0:41:21
------------

Turun Sanomissa julkaistu neekeri-sanalla pelleilevä artikkeli

Julkaistu 3.11.1997 20:46:06

Neekeri ja virkakieli

Joidenkin tahojen into käyttää neekeri-sanaa Suomessa kummastuttaa suunnattomasti. Nämä tahot puoltavat sitä kuinka Suomessa saa käyttää neekeri-sanaa piittaamatta siitä minkälaisen vaikutelman sanan käyttö luo kuulijassa. Kansainvälisesti tiedetään, että neekeri-sana on jäännös aikakaudesta, jolloin afrikkalaisia riistettiin vielä nykyistäkin räikeämmin.

Mielestäni neekeri-sanan käytön puoltaminen on selvä merkki siitä kuinka Suomessa ei ole totuttu toisiaan kunnioittavaan kansainväliseen kanssakäymiseen. Tosiasia on, että neekeri-sana herättää aina loukkaavia tunteita mustan ihmisen mielessä.

Näyttää siltä, että Suomessa on vaikeaa tunnustaa joidenkin suomalaisten käytöstapojen sopimattomuutta ja oppia luopumaan muita väestöryhmiä loukkaavista tavoista. Tärkeintä muiden ihmisten kanssakäymisessä ei ole se mitä me sisimmissämme tarkoitamme vaan se minkälaisen vaikutelman käytöstapamme aikaansaavat toisessa osapuolessa.

Eikö sivistyneen kanssakäymisen tapoihin kuulu toisen osapuolen tunteiden huomioon ottaminen, ja pyrkimys olla mahdollisimman kohtelias ja loukkaamatta ketään?

Se, että Suomessa neekeri-sanaa on käytetty lasten lauluissa, saduissa ja monessa muussa yhteydessä, on johtunut vain siitä, että Suomessa ei ennen asunut mikään musta väestöryhmä, eikä sen vuoksi ole tarvinnut ottaa sen tunteita ja mielipiteitä huomioon. Kuinka suomalainen voi määrätä sen, miltä mustasta ihmisestä saa tuntua kun häntä kutsutaan neekeriksi?

Mielestäni joidenkin tahojen yritys puoltaa neekeri-sanan käyttöä virkakielessä on yritys puolustella Suomessa piittaamattomuutta mustan väestöryhmän tunteista ja ruokkia suomalaisessa kulttuurissa sellaisia aineksia, jotka eivät missään tapauksessa sovi sivistyneeseen kansainväliseen kanssakäymiseen.

Siirus Furuzan
Vaasa

Julkaistu 3.11.1997 20:46:06

Lähde: http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:1997-11-04;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:4975,1:0:0:0:0:0:

---------------

Ystävällisesti tamperelainen historioitsija, kriitikko ja ihmisoikeusaktivisti Seppo Lehto Tampereelta

-------------
Onko neekeri-sana mahtisana vs parempi kieltää taistelu ilmassa 2004 Turun Sanomien artikkelissa:

http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2004-03-27,104:10:214355,1:0:0:0:0:0:

Julkaistu Turun Sanomissa 27.3.2004 2:00:33

TS/ulla kudjoi
Kalevi Wiik tuntee

TS/Marttiina Sairanen

Dosentti Marjo Kaartisen kirja käsittelee suomalaisten vieraan pelkoa.

"Soita viel' se neeger-jazz"

"Stiiknafuulia."

Kaikkien mahtisanojen äiti Teuvo Pakkalan lapsinovellista. Se on propagandasana. Siksi siltä menee voima, jos kaikki käyttävät sitä.

Marjo Kaartinen on kirjoittanut kiinnostavan kirjan Neekerikammo. Kustantajana on Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kustantamo k&h (ks. TS 23.3.).

Kaartinen käsittelee suomalaisten vieraan pelkoa. Hänellä mahtisana on "neekeri". Sanalla on "rasistinen painolasti". Me suomalaiset olemme nähneet afrikkalaiset villeinä, ikuisina lapsina, pakanoina, tyhminä, laiskoina, rumina. Ennakkoluulomme ja väärät asenteemme ovat säilöttyinä "neekeriin". Mutta päinvastoin kuin Mahtisanassa Kaartinen tuntuu uskovan, että jos kukaan ei käytä "n-sanaa", siltä menee voima - ja herpoaa ponsi rasismilta.

Neekerikammo ei ole suomalaista alkujuurta. Shakespeare panee Jagon käyttämään Othellosta nimityksiä "hänen Mustuutensa" ja "turpahuuli" - ja jos Desmenona "olisi hurskas ollut, ei hän olisi mauriin rakastunut". Mutta meillä oli vuoden 1954 merkkitapaus nokialaisen Sinikan ja neekeriprinssi Ankrahin avioliitto.

Koulupoikana luin Kulttuurin alkuhistoriasta "Australian raaoista neekereistä". En ajatellut, että ilmaisulla tahdottiin mitätöntää jonkun ihmisarvo. Papalta sain seikkailukirjan Aarniometsän tyttäret, jossa neekeri on "se konna, tuo koira, joka ei ole kyllin hyvä suutelemaan yhdenkään valkoisen miehen kengänpohjaakaan". Silti pappa oli sosialisti ja uskoi kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuteen.

Lapsuudesta en muista "neekeriä" käytetyn haukkumasanana. Mikki Hiiri oli mustaihoinen. Kiekun aisaparina oli Kaiku, musta kukko. Peppi Pitkätossun isä oli ammatikseen neekerikuningas.

"Neekeri" tuleekin meille ruotsista: "neger" tunnetaan vuodesta 1680 alkaen; se tulee saksan sanasta "Neger" ja se ranskan sanasta "neger", se taas espanjan sanasta "negro", musta, neekeri; pohjalla latinan "niger", musta.

Ruotsia on myös "neekeripallo" (negerboll), voikreemistä, kaurahiutaleista ja kaakaosta tehty kakkara. Sana ei ole tabu niin kuin meillä "neekerinpusu".

Itse en usko sanojen pahuuteen, vaikka nykyään kuulostaakin voodoo-kiroukselta, kun lausutaan 151 kertaa peräkkäin "Kekkonen".

Historiassa ei saa olla tabuja asioita, mutta miten asiat tuodaan ilmi, jos sanat kielletään?

William Styronin olisi ollut vaikea kirjoittaa Nat Turnerin kapina, kuvaus Yhdysvaltain neekeriorjuudesta ja sen historian ainoasta orjien kapinasta, jos hän ei olisi voinut käyttää sanaa "neekeri".

Entä miten suomentaa Huckleberry Finnin lause "Miss Watson's big nigger, named Jim", jos sitä ei saa kääntää "Neiti Watsonin iso neekeri, nimeltään Jim"? Neiti Watsonin iso afro-amerikkalainen?

J. M. Coetzeen romaani Häpeäpaalu kertoo apartheidin jälkeisestä Etelä-Afrikasta. Kirjassa kolme neekeriä raiskaa valkoisen naisen. Mutta ei ole poliittisesti korrektia sanoa niin. Coetzeella on uusjaossa jäänyt vain sanat "afrikkalainen" ja "valkoinen". Vaan entä jos valkoinenkin on afrikkalainen, Afrikassa syntynyt? Nainen vaikenee rikoksesta, salaa sen poliisilta; se on hinta siitä, että hänkin saa olla afrikkalainen. Määritelmä "Nainen on maailman neekeri" saa uuden merkityssävyn.

Afrikan tähdessä ovat rosvot sentään yhä valkoisia.

Vai ovatko? Amerikkalaisista televisiosarjoista opimme, ettei valkoisen rodun edustaja ole "valkoinen", vaan "kaukasialainen" (caucasian). Suomalaisesta se on outoa: Kaukasiassahan asuu abhaaseja, tsetseenejä, mustaveristä vuoristoväkeä. Ei tulisi ensimmäiseksi mieleen esitellä itseään kaukasialaiseksi edes USA:ssa, ennen vaikka paikallisiin uskomuksiin viitaten: "I am an Eskimo."

l

Neekerikammon rinnalla sopii lukea Philip Gourevitchin kirjaa Huomenna meidät ja perheemme tapetaan. Se kertoo Ruandan vuoden 1994 kansanmurhasta. Hutut ja tutsit eivät käyttäneet toisistaan "n-sanaa", mutta sadassa päivässä teurastettiin 800 000 ihmistä.

Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää mustaakin mustemmalta Sudanissa: YK:n sikäläinen edustaja antoi perjantaina 19.3. kansanmurhavaroituksen. Miljoona dafurilaista on paennut verilöylyjen pelossa kodeistansa.

Matti Jurva ei ollut edes piilorasisti rallatellessaan, että "soita viel' se neeger-jazz".

Rasismi on rotukiihkoilua, rotusyrjintää, rotuvihaa, julmimmillaan rotukysymyksen lopullista ratkaisua.

Auschwitzin portin päällä oli sanoja, mutta sanat eivät murhanneet juutalaisia.

Murhatyöt tehdään tekemällä.

l

Sanoilla on kohtalonsa ja syntyhistoriansa.

Esimerkiksi "gorilla". Antiikin kreikkalaiset saivat "gorillai" -sanansa Afrikassa asuneen karvaisen naisheimon omakielisestä nimestä; sana merkitsi "karvaiset ihmiset" ja villi-ihminen ylipäätään. Suurin ihmisapina (Gorilla gorilla) sai nimensä 1849, jolloin amerikkalainen lähetyssaarnaaja ja luonnontieteilijä Thomas S. Savage palasi Afrikasta ja ensimmäisenä kuvaili raavaan otuksen ja antoi sille nimen - apinalle ihmisen mukaan eikä päinvastoin.

Nyt gorillaksi sanotaan jopa oman Muumimammamme turvamiestä.

Julkaistu 27.3.2004 2:00:33



--------------------------

Tähän liittyy olennaisesti myös tämä plagiointikeskustelu ja lähdeviitteet. Tässä blogissa pitäisi olla riittävät lähdeviitteet ettei bloginkirjoittaja syyllisty neekeröintiin ja plagiointiin, vaan nimenomaan keskustelufoorumin synnyttämiseen riittävillä näytöillä neekeri-sanaan liittyen:

-----

Julkaistu Turun Sanomissa sähköisesti 15.6.2003 1:22:50

Varastettu kieli

Plagiointi otetaan aina silloin tällöin puheenaiheeksi. Erityisesti sitä tarkkaavat tutkijat ja kirjailijat. Yhtäläistä faktan ja fiktion maailmalle on, että omaa hengentuotetta pidetään ainutlaatuisena ja sitä varjellaan mustasukkaisesti.

Omien tekstien luvattomasta käytöstä pelätään tulevan taloudellista tappiota. Kenties tätäkin kiusallisempaa on, jos kunnia oivalluksista menee väärälle henkilölle. Onkin arveltu, että parasta mitä tutkijalle voi tapahtua, on se, että hänen tekstiään siteerataan ja lainataan - tietysti asianmukaisten lähdeviitteiden kera.

Pahinta sen sijaan on tekstin varastaminen. Varastamiseen, siis plagiointiin, syyllistyy, jos esittää toisen tekstiä omanaan lähdettä mainitsematta.

Yliopistoissa plagioinnin estämiseksi on laadittu eettisiä ohjeita. Nämä ohjeet koskevat tutkimuksia ja opinnäytteitä. Kun siirrytään tutkimuksesta soveltamiseen, eivät samat säännöt enää päde.

Oppikirjat ja oppaat kirjoitetaan tyypillisesti vailla mainintoja lähdeviitteistä. Niissä ikään kuin toistetaan yhteistä tietoa. Kääntäen kyse on siitä, että tieto muuttuu ja muutetaan yhteiseksi, kun sitä ei enää johdeta kehenkään. Ongelmana tosin voi olla, että oppikirjaan kirjattu "yhteinen tieto" jatkaakin kiertoaan oppikirjan tekijän nimissä.

Jotkut tekstit ovat luonteeltaan sellaisia, että esitettyjä asioita ei edes voisi väittää kirjoittajan yksityisiksi ajatuksiksi. Tällaisia ovat julkishallinnon tekstit. Virkatekstit kirjoitetaan virkaroolissa ja tietyn organisaation osana. Ne ovat ensisijaisesti erilaisten viranomaisten ja viranhaltijoiden laatimia, eivät Maija tai Matti Meikäläisen.

Virkatekstit allekirjoittaa usein joku muu kuin tekstin varsinainen kirjoittaja. Tavallista on sekin, että uutta tekstiä kirjoitettaessa otetaan otteita vanhoista näitä kuitenkaan mainitsematta. Rivityöntekijät myös käyttävät tekstejä, joiden pohjat ja mallit ovat suunnittelijat laatineet virastohierarkian yläpäässä.

Silti virkatyössä ei tulisi mieleenkään puhua tekstin varastamisesta: virkakieli ja virkatekstit ovat yhteistä omaisuutta. Vai ovatko?

Kun on puhe virkateksteistä, varastamiseen tulee toisenlainen näkökulma. Virkatyössä kirjoittajat - ja puhujatkin - turvautuvat monessa tilanteessa kieleen, joka heille muualta annetaan. Lainsäädännön, suunnittelun ja taloushallinnon kieli siirtyy rehtorin, sosiaalityöntekijän ja päiväkodin johtajan teksteihin.

Mahdollisuutta omaan puheenparteen ja erityisesti kirjoittamisen tapaan ei käytännössä ole. Virkahenkilöiltä varastetaan heidän oma kielensä.

Voikin miettiä, missä määrin tieteellinen plagiointi johtuu samanlaisista vahvoista, mutta kirjoittamattomista laeista. Miten käy opiskelijan, joka yrittää kirjoittaa toisin kuin on tapana?

Jos vain vakiintunut tyyli kelpaa, voi tuntua turvalliselta kopioida toisten tekstejä. Ehkäpä professori ei tyrmää kirjoitusta, joka on aivan kuin hänen kollegansa kirjoittamaa?

Muuten, tämän kielijutun otsikon varastin teoksesta Stolen language. Tai varastinko sittenkään?

ULLA TIILILÄ
kielentutkija

Julkaistu 15.6.2003 1:22:50



-------------------------------------------------------

Julkaistu 9.11.2007 1:32:06 (Päivitetty 10.11.2007 1:33:00)

TS/
Lauren Childin kuvittaman Peppi Pitkätossun sankari tuo mieleen Childin aikaisemmat luomukset Samun ja Sallan.

Peppi uudistui mutta pysyi Pitkätossuna

TUOMO KARHU

Peppi Pitkätossu on uudistunut. Entistä modernimman ilmeen Astrid Lindgrenin klassikolle ovat antaneet suomentaja Kristiina Rikman ja englantilaiskuvittaja Lauren Child.

Rikman sanoo kaivanneensa uutta Peppi-käännöstä jo pitkään.

- Esimerkiksi kollegani, joilla on pieniä lapsia, ovat jo hyvän aikaa olleet sitä mieltä, että vanhat Peppi-käännökset eivät toimi ääneen luettuina. Kieli ei stemmaa tämän päivän kielen kanssa, Rikman kertoo.

Hän tarjoutui kääntämään Pitkätossut uusiksi jo 2005 vietettyjen Pepin 60-vuotisjuhlien alla, mutta silloin WSOY ei syttynyt ajatukselle.

- Pepistä tehtiin vain kielenkorjaajan siivoama versio, jossa poliittinen korrektius oli päällimmäisenä kriteerinä: kaikki neekerikuninkaat siivottiin pois. Nyt Astridin satavuotisjuhlan tiimoilta asia nousi kuitenkin uudestaan esille.

Puhtaalta pöydältä

Koska perikunta vaalii Lindgrenin oikeuksia todella tarkasti, uuden Peppi Pitkätossun (WSOY 2007) toteutuminen oli kovan väännön takana.

- Oxford Pressin julkaiseman, Lauren Childin kuvittaman julkaisun ansiosta saatoimme kuitenkin tehdä yhteislaitoksen, ja pyörät lähtivät pyörimään nopeasti. Sain kevättalvella kaksi kuukautta aikaa tehdä käännöksen. Työnsin muita töitä sivummalle ja hoidin homman kotiin. Se oli hirveän intensiivinen rupeama, Rikman luonnehtii.

Hän lähestyi käännöstyötään kuin ei olisi koskaan Peppiä lukenutkaan.

- Lähdin ihan puhtaalta pöydältä ja pyrin vain tekemään oman näkemykseni, niin kuin mitä tahansa romaania kääntäessäni. Vasta käännettyäni kirjan tsekkailin Laila Järvisen käännökset. Ei käännöksestäni onneksi tullut ollenkaan samanlainen.

Neekerikuninkaasta hottentottikuningas

Eniten uudessa suomennoksessa keskusteluttivat nimet.

- Minä olisin esimerkiksi jättänyt Pepin isän neekerikuninkaaksi, mutta kustantaja halusi toisin. Mietin kovasti ratkaisua, koska en missään nimessä halunnut mitään liian korrektia tyyliin alkuasukaskuningas. Lopulta päädyin hottentottikuninkaaseen, koska se on sopivasti satumainen sana, jonka lapset lisäksi muistavat vanhasta hauskasta Hottentotti-laulusta.

Esimerkiksi Tanskassa päädyttiin eri ratkaisuun.

- Sain viikko sitten käsiini tanskalaisen Politiken -lehden artikkelin, jossa kerrottiin Tanskassa ilmestyneestä uudesta Peppi-käännöksestä. Perikunta oli sanonut tanskantajalle, että Lindgrenin ratkaisuihin ei saa puuttua. Niinpä tanskalaiset lukevat edelleen Peppiä, jossa Pepin isä on neekerikuningas.

Joitakin muitakin nimiä Rikman muutti, mutta niin Annikan, Tommin, herra Tossavaisen kuin Pepinkin hän jätti ennalleen.

- Peppi on edelleen Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu eikä esimerkiksi Peppi Pitkäsukka tai Peppi Ylipolvensukka, niin kuin olen joskus vitsaillut.

Rikman uskoo, että käännöstä enemmän vastareaktioita herättää Childin kuvitus.

- Ihmiset ovat niin omaksuneet vanhan Ingrid Vang Nymanin kuvituksen. Tähän asti kuulemani lapsilukijoiden palaute on kuitenkin ollut myönteistä. Luultavasti ongelma onkin enemmän äideillä ja isoäideillä.

Julkaistu 9.11.2007 1:32:06 (Päivitetty 10.11.2007 1:33:00)

Lähde: http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-11-09,104:5:497363,1:0:0:0:0:0:






---------------------------------------------